Taulu 1
I. Carl Nygrén. Syntynyt 27.12.1792. Kuollut 13.4.1874 Kiihtelysvaara. vuokraviljelijä. Carl muutti Anna Jääskeläisen ja Pauli Rissasen mukana Kiihtelysvaaralle vuonna 1805. Hän teki renkipojan töitä Mulon kylässä ja pääsi ripille 27.5.1813. Jo kesäkuussa hän solmi avioliiton Kaarina Mustosen kanssa. Pariskunta viljeli vuokramaataan ensin Mulon kylässä ja viimeistään vuodesta 1846 Hammaslahti 29:ssä, vuodesta 1849 Heinävaara 5:ssä 1852 Heinävaara nro 3:ssa vuoteen 1854 asti ja muutti sitten perheineen Hammaslahti 48:aan. — Puoliso 24.6.1813 KiihtelysvaaraCatharina Matintytär Mustonen. Syntynyt 2.4.1793 Tohmajärvi. Kuollut 29.12.1875 Kiihtelysvaara. Catharina eli Kaisa oli syntyisin Tohmajärven Onkamosta ja hänellä oli kaksoisveli Olli. Heidät oli kastettu 23.5.1793.
II. Lapset:
1: Johan Nygrén. Syntynyt 30.3.1813 Kiihtelysvaara. Kuollut 12.6.1813 Kiihtelysvaara. Johan kastettiin 27.5. samana päivänä kuin hänen isänsä pääsi ripille. Johan kuoli hinkuyskään pian kasteen jälkeen vain 2 kk:n iässä.
1: Michel (Mikko) Nygrén.Taulu 2.
1: Anna Maria Nygrén.Taulu 79.
1: Margareta Nygrén.Taulu 110.
1: Carin Nygrén. Syntynyt 11.1.1824 Kiihtelysvaara. Kuollut 22.10.1825 Kiihtelysvaara.
-avioton Carl Nygrén.Taulu 120.
1: Matts (Matti) Nygrén.Taulu 122.
1: Johan Nygrén. Syntynyt 16.1.1830 Kiihtelysvaara. Kuollut 9.9.1830 Kiihtelysvaara.
1: Kristina Elisabet Nygrén.Taulu 181.
1: Joseph Nygrén. Syntynyt 27.10.1834 Kiihtelysvaara. Kuollut 7.5.1845 Kiihtelysvaara.
1: Katariina (Kaisa) Nygrén.Taulu 184.
II. Michel (Mikko) Nygrén (isä Carl Nygrén,taulu 1). Syntynyt 16.8.1814 Kiihtelysvaara. Kuolinsyynä ’kopristus’ 14.9.1885 Kiihtelysvaara, Woudinkylä. renki. Mikko kastettiin 31.8.1814. Hän vietti lapsuutensa Mulon kylässä. — Puoliso 27.5.1840 KiihtelysvaaraMaria Salomonintytär Holopainen. Syntynyt 1.10.1802 Kiihtelysvaara. Kuollut 24.2.1858 Kiihtelysvaara. talontytär.
III. Lapset:
aviotonMikko Kukkonen. (äiti Leena Mikontytär Kukkonen. Syntynyt 14.3.1811.). Syntynyt 20.4.1839. renkimies.
1: Mikko Nygrén.Taulu 3.
1: Katariina Nygrén. Syntynyt 14.2.1844 Kiihtelysvaara. Kuollut 2.8.1874 Kiihtelysvaara. piika.
1: Anna Maria Nygrén. Syntynyt 11.12.1844 Kiihtelysvaara. Kuollut 7.12.1853 Kiihtelysvaara.
III. Mikko Nygrén (isä Michel (Mikko) Nygrén,taulu 2). Syntynyt 13.3.1842 Kiihtelysvaara. Kuollut 3.9.1922 Kiihtelysvaara. vuokraviljelijä. — Puoliso 10.11.1872 KiihtelysvaaraRiitta Kakkonen. Myöh.Nygrén. Syntynyt 8.1.1854 Kiihtelysvaara. Kuollut 11.10.1923 Kiihtelysvaara. torpparintytär. Syntyisin Heinävaaran kylästä.
IV. Lapset:
Mikko Mikonpoika Nygrén. Syntynyt 22.5.1876 Kiihtelysvaara. Kuollut 2.3.1877 Kiihtelysvaara.
Maria Mikontytär Nygrén. Syntynyt 11.7.1878 Kiihtelysvaara. Kuollut 2.9.1892 Kiihtelysvaara.
Elisabet Mikontytär Nygrén. Syntynyt 15.9.1880 Kiihtelysvaara. Kuollut 11.7.1886 Kiihtelysvaara.
Johan Mikonpoika Nygrén. Syntynyt 26.11.1882 Kiihtelysvaara. Kuollut 7.7.1886 Kiihtelysvaara.
Mikko Mikonpoika Nygrén.Taulu 4.
Juho Mikonpoika Nygrén.Taulu 64.
Ida Mikontytär Nygrén. Syntynyt 8.11.1889 Kiihtelysvaara. Kuollut 7.2.1890 Kiihtelysvaara.
Iida Mikontytär Nygrén. Syntynyt 4.1.1891 Kiihtelysvaara. Kuollut 24.4.1897 Kiihtelysvaara.
Hilja Susanna Nygrén. Syntynyt 31.1.1892 Kiihtelysvaara. Kuollut 5.9.1896 Kiihtelysvaara.
Anna Mikontytär Nygrén. Syntynyt 9.1.1895 Kiihtelysvaara. Kuollut 21.8.1896 Kiihtelysvaara.
Aina Katriina Nygrén. Syntynyt 5.1.1897 Kiihtelysvaara. Kuollut 1.8.1907 Kiihtelysvaara.
Wilhelm Mikonpoika Nygrén. Syntynyt 3.6.1898 Kiihtelysvaara. Kuollut 12.1.1905 Kiihtelysvaara.
Tauno Matti Nygrén.Taulu 65.
IV. Mikko Mikonpoika Nygrén (isä Mikko Nygrén,taulu 3). Syntynyt 17.11.1884 Kiihtelysvaara. Kuollut 10.6.1962 Pyhäselkä. pienviljelijä. Mikon kerrotaan olleen rikas puheenparreltaan ja vilkas keskustelija. Mikko meni ensimmäisiin naimisiin Maria Eskelisen kanssa 8.10.1905. He asuivat Hammaslahden kylässä, missä perheeseen syntyi 8 tytärtä ja 3 poikaa. Suomen sisällissodan aikana Mikko oli suojeluskunnan siltavahtina. Noin vuonna 1930 perimätiedon mukaan Mikko menetti perintötilansa velkojen maksuun ja ”kortin peluussa naapurin isäntien kanssa käydessä Joensuun markkinoilla.” Sittemmin perhe asui Hammaslahden lisäksi myös mäkitupalaisina Mulossa ja viimeiset vuodet Hammaslahti 29:ssä. Marian kuoltua Mikko meni vielä vanhoilla päivillään naimisiin 1.2.1936 Anna MARIA Kastisen kanssa. Vuonna 1939 Mikko oli mukana Kannaksella rakentamassa Mannerheim-linjaa. Sodan jälkeen hän rakensi Yrjö Karhun kanssa mökin Rauanlahteen, jossa asui vaimonsa, Aune-tyttärensä, vävynsä ja näiden lapsien kanssa. — Puoliso 1:o 8.10.1905 KiihtelysvaaraMaria Eskelinen. Maria oli hyvin pienirakenteinen. Hän sairasteli pitkään kärsien lihasreumasta ja liikkuminen oli hyvin kivuliasta loppuvuosina. Syntynyt 25.6.1884 Kiihtelysvaara. Kuollut 14.12.1933 Pyhäselkä. — Puoliso 2:oAnna Maria Antintytär Karhumyöhemmin Kastinenmyöhemmin Nygrén. Syntynyt 7.11.1887 Kiihtelysvaara. Kuollut 9.6.1978 Joensuu. Lapset kutsuivat Annaa Mariaksi. Hänet muistetaan työteliääksi ja korvaamattomaksi avuksi Mikolle.
V. Lapset:
1: Martta Nygrén;Simonen.Taulu 5.
1: Aino Elina Nygrén.Taulu 18.
1: Emma Nygrén;Heino.Taulu 30.
1: Ester Nygrén;Sallinen.Taulu 33.
1: Kerttu Annikki Nygrén. Syntynyt 14.5.1912 Kiihtelysvaara. Kuollut tuberkuloosiin 3.8.1931 Pyhäselkä.
1: Onni Einari Nygrén. Syntynyt 22.7.1915 Kiihtelysvaara. Kuollut 13.3.1940 Viipurinlahti. työmies. Onni kaatui isänmaan puolesta talvisodan viimeisenä päivänä Viipurinlahdella. Hänen ruumiinsa lähetettiin kotipitäjään ja haudattiin sankarihautausmaalle 5.5.1940.
1: Vieno Helena Nygrén;Tuomensalo;Korkiala;Sallansalo.Taulu 48.
1: Abel Nygrén;Tuomensalo.Taulu 49.
1: Helga Marjatta Nygrén. Syntynyt 20.5.1922 Kiihtelysvaara. Kuollut ennen vuotta 1980 Tampereella. työläinen. Helga muutti Nokialle 29.12.1937. Sieltä hän muutti edelleen Tampereelle 27.2.1943. Hän meni naimisiin Matti Lehtosen kanssa. Helga sai sittemmin kolme poikaa. Helga asui viimeksi Tesomalla Harjun seurakunnassa.
1: Heikki Olavi Nygrén. Syntynyt 17.3.1925 Pyhäselkä. Kuollut 10.11.1925 Pyhäselkä. Heikki kuoli jo vauvana keuhkokuumeeseen ja haudattiin seurakunnan yhteishautaan.
1: Aune Sisko Nygrén;Tuomensalo;Karhu.Taulu 53.
V. Martta Nygrénmyöhemmin Simonen (isä Mikko Mikonpoika Nygrén,taulu 4). Syntynyt 14.6.1906 Kiihtelysvaara. Kuollut lapsivuoteessa 26.11.1926 Pyhäselkä. maanviljeljiä. Martta meni 19-vuotiaana naimisiin talollisen Juho Simosen kanssa. He asuivat Hammaslahti n:ro 27:ssa. He saivat Veli-nimisen pojan ja Aune-nimisen tyttären. Kun hän oli synnyttänyt toisen lapsensa, hänet yritettiin saada sairaalahoitoon, mutta huonojen kulkuyhteyksien takia hän menehtyi sairaalamatkalla. — Puoliso 13.6.1925Juho Antinpoika Simonen. Syntynyt Kiihtelysvaara. Kuollut 16.7.1964 Pyhäselkä. maanviljelijä.
VI. Lapset:
Veli Viljam Simonen 1925-2016, vaimo Aune Kokko 1928-2015
Aune Martta Simonenmyöhemmin Siitonen 1926-1989. puoliso Keijo Siitonen 1934-2014 .
Taulu 18
V. Aino Elina Nygrén (isä Mikko Mikonpoika Nygrén,taulu 4). MyöhemminTimonen. Syntynyt 20.6.1907 Kiihtelysvaara. Kuollut vatsasyöpään 7.8.1944 Pyhäselkä. Aino Elina oli kihloissa Heikki Parviaisen kanssa ja sai kaksi lasta, jotka kihlattu tunnusti omakseen, mutta valitettavasti kihlaus purkautui. Lyhyen aikaa Aino ennätti olla naimisissa Mikko Nygrénin naapurin Otto Timosen kanssa, ja he saivat Osmo-nimisen pojan. Otto kuitenkin kuoli jo vuonna 1933, vain 26-vuotiaana. Ennen toista avioliittoaan Aino Elina sai vielä pojan Yrjö Mikon. Toiseen avioon Aino Elina meni 20.6.1937 Aarne Vaskosen kanssa. Aarnella oli myös ottolapsi Keijo. Ainolla ja Arnella oli yhteinen tytär Saini. (lähde Pyhäselän rippikirjat). — Puoliso 1:o 9.1.1932Otto Timonen. Syntynyt 22.8.1907 Kiihtelysvaara. Kuollut 20.6.1933 Pyhäselkä. — Puoliso 2:o 20.6.1937Aarne Paavo Vaskonen. Syntynyt 8.2.1913 Kiihtelysvaara. Kuollut.
VI. Lapset:
Annikki Eeva Parviainenmyöhemmin Kontkanen. 1928-2014, puoliso Erkki Kontkanen, tytär Säde 1949-1996.
Heikki Kalevi Nygrén. 1929-1989.
1: Osmo Olavi Timonen. 1932-2014.
Yrjö Mikko Nygrén.Taulu 24.
2: Saini Marjatta Vaskonen. Syntynyt 17.10.1937 Pyhäselkä. Kuollut 2006 Helsinki. Saini muutti vuonna 1954 Helsinkiin ja eli elämänsä naimatonna ja lapsetonna.
VI. Yrjö Mikko Nygrén (äiti Aino Elina Nygrén,taulu 18). 1934-2015 Nokia. osastopäällikkö. — Puoliso 23.7.1955 KiteeIrja Annikki Ilvonen myöhemminNygrén 1935-2008 Nokia. Lapset:Merja, Kari (1958-2017) , Sirpa, Petri (kuollut) ja Satu .
V. Emma Nygrénmyöhemmin Heino (isä Mikko Mikonpoika Nygrén,taulu 4). Syntynyt 17.1.1909 Kiihtelysvaara. Kuollut 14.2.1989 Nokia. työnjohtaja. Emma muutti jo 9.2.1931 Nokialle. Pian häntä seurasivat kolme siskoa ja Abel-veli. Hän meni naimisiin Paavo Heinon kanssa 29.6.1935. Emma oli töissä Nokian jalkinetehtaalla 1960-luvun alkuun asti. Emma oli sotien aikana muonituslottana. Hän oli erittäin aktiivinen järjestöihminen. Hän osallistui senioritoimintaan ja sotainvalidijärjestössä, aliupseerinaisissa Nokialla. Hän osallistui Nokian urheilijoiden leireille muonittajana. Lapsi:Reijo Johannes Heino. 1939-2020. työnjohtaja / myyntiedustaja.
Taulu 33
V. Ester Nygrénmyöhemmin Sallinen (isä Mikko Mikonpoika Nygrén,taulu 4). Syntynyt 24.9.1910 Kiihtelysvaara. Kuollut 1.12.1953 Joensuu. Ester asui vanhempiensa kanssa Hammaslahden kylässä, kunnes muutti 13.4.1934 Pielisensuuhun lähelle Joensuuta. Myöhemmin hän meni naimisiin Heikki Sallisen kanssa ja he saivat 7 lasta. He asettuivat asumaan Joensuun Kettuvaaraan. — PuolisoHeikki Matinpoika Sallinen. Syntynyt 14.10.1906 Rääkkylä. Kuollut 22.5.1974. Lapset:
Rauni, Pentti (1937-2014), Pirkko, Sinikka Liisa, Juhani Heikki Sallinen (1945-2015), Kyösti ja Riitta.
V. Vieno Helena Nygrénmyöhemmin Tuomensalomyöhemmin Korkialamyöhemmin Sallansalo (isä Mikko Mikonpoika Nygrén,taulu 4). Syntynyt 12.5.1917 Kiihtelysvaara. Kuollut 6.9.1982 Tampere. työläinen. Vieno muutti 12.1.1935 Nokialle. Hän avioitui Ernest Korkialan kanssa 12.10.1935. He muuttivat Tampereelle 16.10.1939. Tampereella Vieno sai avioeron ensimmäisestä miehestään ja avioitui 25.1.1942 uudelleen Viljo Sallansalon kanssa. Hänen kanssaan he saivat ainakin yhden pojan. Perhe muutti Nokialle 24.8.1950. Vieno työskenteli liikeapulaisena ja sen jälkeen pitkään arpatehtaalla. — Puoliso 1:o 1935-1940Ernest Verner Korkiala. Syntynyt 13.3.1916 . myymälänhoitaja. — Puoliso 2:o 25.1.1942Viljo Pietarinpoika Sallansalo. Syntynyt 3.9.1915 Ruokolahti. Kuollut. Lapsi:Markku Kari Uolevi Tuomensalo1947-1984 Helsinki. Markku menehtyi Suomenlahdella sukellusretkellä.
V. Abel Nygrénmyöhemmin Tuomensalo (isä Mikko Mikonpoika Nygrén,taulu 4). Syntynyt 19.5.1920 Kiihtelysvaara. kuolinsyynä vaikea sydänvika 27.2.1948 Nokia. työmies. Perimätiedon mukaan Abel oli erittäin taitava laulaja ja osasi useita kymmeniä lauluja ulkoa. Hän muutti Nokialle 14.1.1940. Siellä hän muutti sukunimensä Tuomensaloksi 1.9.1944. Hän meni naimisiin 20.5.1945 Laila Niukkasen kanssa. Perhe asui Koskenmäellä Nokialla. — PuolisoLaila Niukkanenmyöhemmin Tuomensalomyöhemmin Järvi. Syntynyt 5.2.1924 Vesilahti. Kuollut 23.11.2002 Tampere. kirjatyöntekijä. Jäätyään leskeksi Laila muutti Tuure Järven kanssa asumaan Tampereelle Pispalaan. Laila ja Tuure menivät naimisiin 31.12.1965. Lapset:
Mauno (1945-2009) ja Markku Tuomensalo.
V. Aune Sisko Nygrénmyöhemmin Tuomensalomyöhemmin Karhu (isä Mikko Mikonpoika Nygrén,taulu 4). Syntynyt 4.6.1926 Pyhäselkä. Kuollut 6.4.2008 Joensuu. emäntä. Aune muutti Nokialle 27.1.1941. Siellä hän vaihtoi sukunimensä Tuomensaloksi. Pyhäselkään hän palasi 8.1.1945. Aune oli vilkas ja puhelias emäntä. Isänsä kuoleman jälkeen 1960-luvulla hän muutti perheensä kanssa Joensuuhun, sillä pieni maatila Hammaslahdessa ei tuonut elantoa kyllin. Joensuussa Aune työskenteli hautausmaalla ulkotöissä eläkeikään asti. Eläkevuosina hän matkusteli ja harrasti muun muassa porsliinimaalausta. — Puoliso 28.1.1945Yrjö Karhu. Syntynyt 25.7.1917 Sortavala. Kuollut 15.1.1972 Pyhäselkä. maanviljelijä. Yrjö oli talvi- ja jatkosodassa ja haavoittui pysyvästi räjähdyssirpaleesta. Lapset:Vuokko, Jorma (1946-2022), Jarmo (1948-2016) ,Pirjo, Tuula (1954-2017) jaJari Karhu.
IV. Juho Mikonpoika Nygrén (isä Mikko Nygrén,taulu 3). Syntynyt 9.6.1887 Kiihtelysvaara. Kuollut 1.3.1913 Kiihtelysvaara. Juho asui Hammaslahti nro 7:ssa. Hän sai vaimonsa kanssa 4 lasta, joista Aino Esteri kuoli alle 2-vuotiaana,. — Puoliso 2.7.1905 KiihtelysvaaraAina Aliina Miettinen, myöhemminNygrén, myöhemminTimonen. Syntynyt 6.5.1887 Kiihtelysvaara. Kuollut 17.5.1964 Pyhäselkä. Aina asui miehensä kanssa ensin Hammaslahti 7:ssa mökissään. Jäätyään ensimmäisen kerran leskeksi Aina Aliina meni uusiin naimisiin 24.6.1917 Juho Timosen kanssa. 27.7.1923 he siirtyivät siviilirekisteriin. Uudella miehellä oli edellisestä aviosta 2 poikaa ja 2 tyttöä. Aina ja Juho Timonen saivat vielä yhteisiä lapsia Hilkan, Toivon ja Laurin, jotka suorittivat rippikoulun.
V. Lapset:
Yrjö Kaarlo Juhonpoika Nygrén. Syntynyt 2.9.1906 Kiihtelysvaara. Kuollut 12.9.1925 Pyhäselkä.
Matti Juhonpoika Nygrén. Syntynyt 6.8.1908 Kiihtelysvaara. Kuollut 3.10.1943 Pyhäselkä. talon osakas. Matti vapautettiin lääkärintarkastuksella 29.10.1937 asevelvollisuudesta, sillä hän sairasti munuaistautia.
Elvi Kyllikki Nygrénmyöhemmin Hirvonen. Syntynyt 14.8.1913 Kiihtelysvaara. Kuollut Rääkkylässä. ompelija.
IV. Tauno Matti Nygrén (isä Mikko Nygrén,taulu 3). Syntynyt 8.3.1901 Kiihtelysvaara. Kuollut 1.11.1993 Pyhäselkä. pienviljelijä. Tauno asui Hammaslahti 7:ssa ja viljeli perintötilaa. Kuitenkin 1920-luvulla hän menetti kotitilansa (noin 20 hehtaaria srk:n rippikirjan mukaan) korttipeleissä. Sen jälkeen perhe asui useammassa eri paikassa. mm. Hammaslahti 14:ssä ja sitten 1930-luvun alussa muutti Mulon kylään. Tauno elätti perheensä partsikkana eli hevoskauppiaana. Hän osti karjaa ja möi sitä teuraaksi. Hevoset hän tunsi hyvin ja jälkipolvet muistavat hänet ”Heppa-ukkina”. Vanhoilla päivillään hän oli Hilja-vaimonsa omaishoitaja 12 vuoden ajan. Hiljalta oli jouduttu amputoimaan molemmat jalat kuolion takia. — Puoliso 1:o 20.12.1921 KiihtelysvaaraSanna Vänskä, myöhemminNygrén. Syntynyt 21.8.1900 Kontiolahti. Kuollut syöpään 30.3.1966 Joensuu. lehtiedustaja. Sanna muutti Kiihtelysvaaraan Hammaslahden kylään vasta 21.1.1922. Avioeron 22.3.1939 jälkeen hän muutti Pielisensuuhun ja meni naimisiin Toivo Raatikaisen kanssa. Lisäansioita hän sai terveyslehden tilauksia välittämällä. Hän kääntyi adventtiseurakunnan uskoon — Puoliso 2:o 5.5.1942Hilja Ojell, myöhemminVenäläinen, myöhemminNygrén. Syntynyt 4.11.1900 Kiihtelysvaara. Kuollut 14.11.1979.
V. Lapset:
1: Raimo Sulevi Nygrén. 1922-1940.
1: Rauha Kaisa Liisa Nygrén. Syntynyt 30.6.1924 Pyhäselkä. Kuollut aivokalvontulehdus 25.2.1926 Pyhäselkä.
1: Sirkka Rauha Nygrén 1926-2025myöhemmin Pesonen. puoliso Antero Pesonen 1925-2009.
1: Sylvi Inkeri Nygrénmyöhemmin Rautiainen.1928-2016,puoliso Reino Rautiainen, kuollut.
1: Tauno Kalevi Nygrén.1928-1984,puoliso Rauha Mertanen 1935-2009 .
II. Anna Maria Nygrén (isä Carl Nygrén,taulu 1). Syntynyt 17.5.1818 Kiihtelysvaara. Kuollut 27.4.1909 Kiihtelysvaara. Anna Maria sai aviottoman pojan 1842 Pekka Hämäläisen kanssa, mutta meni naimisiin 22.8.1852 Olli Kervisen kanssa. Ollilla oli edellisestä avioliitostaan lapsia ja koko uusioperhe muutti 24.11.1862 Kontiolahteen. Kun Anna Marian poika hankki itselleen Selkie n:ro 1:n niin he kaikki muuttivat sinne vuonna 1869. Anna Marian ja Ollin yhteiset pojat muuttivat takaisin Kiihtelysvaaraan ja myös Anna Maria palasi miehensä kanssa sinne Kiihtelysvaara n:ro 10 tilalle myllyn viereen 8.2.1896. — Puoliso 22.2.1852Olli Mikonpoika Kervinen. Syntynyt 19.1.1811 Kontiolahti. Kuollut 6.12.1901 Kiihtelysvaara.
III. Lapset:
Staffan (Tahvo) Nygrén. (isä Pekka Hämäläinen)Taulu 80.
1: Mikko Ollinpoika Kervinen. Syntynyt 4.1.1854 Kiihtelysvaara. Kuollut 17.5.1941 Kiihtelysvaara. kauppias.
1: Heikki Ollinpoika Kervinen.Taulu 109.
III. Staffan (Tahvo) Nygrén (äiti Anna Maria Nygrén,taulu 79). Syntynyt 13.3.1842 Kiihtelysvaara. Kuollut 26.7.1901 Kontiolahti. talollinen. Perimätiedon mukaan Tahvo olisi ollut puutarhalla töissä, mistä olisi tienannut alkupääomaa. Tahvo muutti nälkätalvena 1867-68 Kontiolahteen, mistä sai hankittua oman tilan (Selkie n:ro 1; 3/40 manttaalia) pakkohuutokaupasta. Hän meni naimisiin 8.7.1875 Enossa Maria Eskelisen kanssa. Hän kuoli 59-vuotiaana kehkotautiin. — PuolisoMaria Eerikintytär Eskelinen. Syntynyt 27.10.1855 Eno. Kuollut vatsasyöpään 5.9.1900 Kontiolahti.
IV. Lapset:
Maria Nygrén. Syntynyt 18.6.1876 Kontiolahti. Kuollut 16.2.1877 Kontiolahti. Kuoli keuhkokuumeeseen.
Johan Nygrén. Syntynyt 3.7.1878 Kontiolahti. Kuollut 2.3.1879 Kontiolahti. Kuoli isorokkoon.
Johan Aron Nygrén. Syntynyt 19.7.1882 Kontiolahti. Kuollut 21.12.1882 Kontiolahti. Kuoli mahatautiin.
Tahvo Tahvonpoika Nygrén.Taulu 81.
IV. Tahvo Tahvonpoika Nygrén (isä Staffan Nygrén,taulu 80). Syntynyt 25.10.1884 Kontiolahti. Kuollut 3.3.1942 Eno. maanviljelijä. Tahvo muutti Kontiolahdelta Enoon vaimon kotitilalle Kasivaaraan (Jyrkkälä) 10.7.1907. Vuonna 1915 oli hänet merkitty tilanosakkaaksi. Tahvo suoritti kansakoulun ja tilasi sanomalehtiä, mm Maalaisliiton lehteä. Hän oli varsinainen huumorimies, jolta perimätiedon mukaan sujui erityisen hyvin myös laskento ja historia. Hän kuoli sydäntaudin murtamana kotonaan Enon Novikassa. — Puoliso 13.4.1904Anna Niilontytär Nevalainen, myöhemminNygrén. Syntynyt 7.11.1881 Eno. Kuollut 10.8.1947 Eno. maatilan emäntä. Anna sairasti anemiaa, ja perimätiedon mukaan hän oli hyvin säästäväinen, selkeäjärkinen mutta paha suustaan. Vuonna 1915 hänen kotitilansa Enon kirkonkylän nro 3 eli Jyrkkälä jaettiin hänen 30,96 %, Iida Turusen 30,95 %, Lyydia Hyvärisen 30,95 % ja Maria Lappalaisen kesken. Jyrkkälän tilan manttaaliluvuksi oli v. 1920 merkitty 0,2818. Annan osassa Jyrkkälää asuivat myös pari mäkitupalaista perheineen. (mikrofilmi ES 4436).
V. Lapset:
Tahvo Nygrén.Taulu 82.
Niilo Tahvonpoika Nygrén. Syntynyt 30.12.1906 Kontiolahti. Kuollut 15.2.1907 Kontiolahti.
Juho Tahvonpoika Nygrén. Syntynyt 25.1.1908 Eno. Kuollut 30.10.1998 Helsinki. sekatyömies. Juho oli armeijan kantakortin mukaan 167 cm pitkä ja 62 kiloa painava eli varsin pienikokoinen mies. Juho astui asepalvelukseen 1.6.1928. Hän sai puhelinkoulutuksen ja suoritti viestimiehen kurssin. Hänen käytöksensä todettiin hyväksi mutta ampumataito huonoksi. Juho toimi talvisodassa ajomiehenä ja osallistui taisteluihin Laatokan koillispuolella. Jatkosodassa Juho toimi panssaritorjuntamiehenä. Hän osallistui Värtsilän, Naatselän, Pirttipohjan, Ruskelan, Vellinvaaran ja Sortavalan taisteluihin. Jouluna 1941 hänet kotiutettiin muun ikäluokan mukana. Vuosina 1942 – 1944 Juho toimi apupalvelusmiehenä yhteensä noin vuoden ajan. Juho muutti vuonna 1950 Enosta Helsingin Huopalahteen ja avioitui Anna Katariina Mikkolan (1913-1998) kanssa. Heillä ei ollut lapsia. Pariskunta asui vuodesta 1957 lähtien Kalliossa 3. linja 30:ssa, vuodesta 1962 lähtien Agricolankatu 17:ssä ja vuodesta 1968 lähtien Kadetintie 10:ssä.
Ida Maria Tahvontytär Nygrén. Syntynyt 16.1.1910 Eno. Kuollut 1.12.1959 Eno. talontytär. Hän sairastui jo nuorella iällä, joutui kunnalliskotiin hoidettavaksi ja kuoli naimattomana.
Veikko Einar Tahvonpoika Nygrén.Taulu 103.
Matti Valtter Tahvonpoika Nygrén. Syntynyt 4.5.1915 Eno. Kuollut 27.1.1919 Eno.
Helvi Annikki Tahvontytär Nygrén. Syntynyt 26.8.1917 Eno. Kuollut 11.10.1918 Eno.
Matti Elias Tahvonpoika Nygrén.Taulu 106.
V. Tahvo Nygrén (isä Tahvo Tahvonpoika Nygrén,taulu 81). Syntynyt 22.6.1905 Kontiolahti. Kuollut 2.4.1966 Eno. maanviljelijä. Tahvon perustettua oman perheen ensimmäinen koti oli Tahvon vanhempien luona Kasivaarassa. Siellä syntyivät kaksi ensimmäistä lasta. Vuosina 1934-54 he asuivat Leppärinteessä lähellä Kasivaaraa. Vuonna 1954 perhe muutti Koivuvaaraan (ent. Kasivaara).
Armeijan kantakortin mukaan Tahvon pituus oli 173 cm ja paino 76 kg. Tahvo suoritti varusmieskoulutuksen talvella 1925 – 1926 Viipurin rykmentissä. Hän sai viestimiehen erikoiskoulutuksen. Käytös todettiin hyväksi, mutta ampumataito ei. Ennen sotaa kertausharjoituksissa hän oli vuonna 1937, jolloin hänet todettiin sopivaksi puhelinmieheksi. Talvisodassa Tahvo sai vaikean sydänvian, eikä pystynyt enää talontöihin. Tahvo alkoi saada työkyvyttömyyseläkettä kuitenkin vasta vuodesta 1962 alkaen. Seuraavana vuonna hän sai kunniamerkin palveluksistaan sodan aikana.
Sodan jälkeen terveys ei sallinut Tahvon tehdä raskaita töitä, mutta lasten kasvatukseen häneltä riitti runsaasti aikaa. Hänellä oli erityisesti lahjoja laskutaidossa ja tätä taitoa ovat myös jälkipolvet saaneet perintönä. Hänellä oli aikaa lukea ja seurata maailmanmenoa ja hän seurasikin aktiivisesti yhteiskunnan asioita. — PuolisoMartta Johanna Liimatta. myöhemminNygrén. Syntynyt 22.12.1908 Eno. Kuollut 23.9.2001 Joensuu. emäntä.
VI. Lapset:
Martti Kalevi Nygrén. 1932-2024,Pentti Olavi Nygrén. 1933-2023,NiiloIlmari Nygrén. 1935-2021,Helvi Nygrén.MyöhemminAlhosaari, Veikko Armas Nygrén. 1939-2020,Aili Esteri Nygrén. 1941-2020 Myöhemmin Nurminen, Eino Nygrén, Erkki Nygrén, Kerttu Nygrén, Irma Liisa Nygrén (1948-2024),Kauko Waltteri Nygrén (1949-2014) jaMatti Nygrén .
V. Veikko Einar Tahvonpoika Nygrén (isä Tahvo Tahvonpoika Nygrén,taulu 81). Syntynyt 17.2.1912 Eno. Kuollut 16.12.1998 Nurmes. maanviljelijä / yrittäjä. Armeijan kantakortin mukaan Veikon pituus oli 174 cm ja paino 71 kg. Silmät olivat siniset. Veikko astui asepalvelukseen 16.3.1933. Aliupseerikoulun Veikko kävi 1.6. – 1.12.1933. Veikko ylennettiin alikersantiksi 24.12.1933. Hän vapautui reserviin kersanttina 29.5.1934 ja käytös arvioitiin hyväksi. Kertausharjoituksissa Veikko toimi puhelinaliupseerina, johon todettiin erittäin sopivaksi. Veikko nimettiin liikekannallepanossa 7.10.1939 puhelinryhmän johtajaksi. Talvisodan jälkeen hänet lomautettiin 25.4.1940. Jatkosodan liikekannallepanossa Veikko määrättiin puhelinryhmän aliupseeriksi 10.6.1941. Jatkosodan päätyttyä syyskuussa Veikko pääsi takaisin reserviin 30.9.1944. Jatkosodassa hän osallistui Värtsilän, Pälkjärven, Ruskealan, Sortavalan, Tuuloksen, Jääsken, Syvärin sillanpään torjunta- ja Pitkäranta-Lemetin taisteluihin. Kunniamerkin sodanaikaisesta palveluksestaan Veikko Nygrén sai 26.1.1960 ja rintamasotilaaksi hänet todettiin virallisesti 23.6.1971.
Veikko sai vanhemmiltaan Kasivaaran isännöitäväksi. 1940-luvun lopussa hän rakensi myllyn ja sahan Jyrkkälään. Osakkaana oli Viljo Väänänen samalta kylältä. Lokakuussa vuonna 1953 hän muutti perheensä kanssa Jyrkkälään, jonka osaksi peri Nevalaisilta ja osaksi osti rahalla. Novikan sahan ja myllyn toiminta loppui pikkuhiljaa 1960-luvulla. Maanviljely osoittautui kannattamattomaksi ja perhe siirtyi vuonna 1967 Nurmekseen ja osti sieltä pesulayrityksen. Pesulayritystä perhe pyöritti vuoteen 1973 asti. Sen jälkeen hän jäi eläkkeelle ja 1980-luvulla hän kärsi halvauskohtauksista ja ääni hävisi vähitellen. — PuolisoTyyne Iisakintytär Haapalainen. Syntynyt 14.12.1910 Kontiolahti. Kuollut 13.12.1991 Nurmes. talontytär / yrittäjä. Tyyne syntyi hurskaaseen ja vauraaseen Haapalaisten sukuun. Kun hän avioitui vuonna 1938 Veikon kanssa ja muutti Enoon, tuli hänestä Jyrkkälän emäntä. Lapset:Maija Liisa (1939-1946),Matti, Leena (1941-2021),Pirkko ja Mikko (1949-2016).
V. MattiElias Tahvonpoika Nygrén (isä Tahvo Tahvonpoika Nygrén,taulu 81). Syntynyt 6.7.1919 Eno. Kuollut 9.8.2007 Espoo, levyseppähitsaaja. Eliaksen silmät olivat siniset ja armeijan kantakortin mukaan hänellä oli pituutta 165 cm a painoa 68 kiloa. Elias Nygrén oli vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä 11.7.1939. Hän oli sotilaspalveluksessa 2.9.1939 – 1.3.1941 eli 18 kk. Täsmällisyys, ahkeruus ja käytös arvioitiin hyväksi ja huomiokyky ja sotilaskehitys tyydyttäväksi vuoden 1946 loppuarvioinnissa. Eliaksen aseenkäyttö kiväärillä oli tyydyttävä. Elias oli alokkaana armeijassa 2.9. – 8.10.1939, jonka jälkeen hänet määrättiin ajomieheksi loppuajaksi eli 1.3.1941 asti. Reservistä Elias joutui sotapalvelukseen uudelleen 11.6.1941 ja jälleen ajomiehenä. 12.2.1944 hänet siirrettiin ajomiehestä taistelulähetiksi ja vihdoin kotiutettiin 12.11.1944. Taistelut, joihin Elias Nygrén osallistui: Syvärillä 12.2. – 10.6.1944, Viipurin puolustustaistelut 18.6. – 28.7.1944, Tolvajärven puolustustaistelut 29.7. – 19.9.1944. Sodan jälkeen Matti Elias muutti etunimekseen Elias. Hän muutti syksyllä 1946 Espooseen. Siellä hän toimi mm. sisälähetyssäätiöllä talonmiehenä ja Polar-rakennus Oy:ssä levyseppähitsaajana. — PuolisoAili Annikki Koivisto. Syntynyt 10.12.1919 Humppila. Kuollut 2.3.1993 Espoo, ompelija. Aili toimi nuorena Helsingissä presidentti Svinhufvudin tyttären seuraneitinä. Kansanvalistusseuralla Aili teki konttoristin tehtäviä. Viimeisenä työtehtävänä oli Yleisradiolla ompelijan toimi. Lapset:Jorma ja Raili Nygrén. MyöhemminAitto-oja.
III. Heikki Kervinen (äiti Anna Maria Nygrén,taulu 79). Syntynyt 23.9.1857 Kiihtelysvaara. Kuollut keuhkotautiin 14.1.1907 Kiihtelysvaara. Heikki asui isoveljensä ja vanhempiensa kanssa Kiihtelysvaara n:ro 10:ssä. Heikki on haudattu Kiihtelysvaaran vanhalle hautausmaalle, mutta kirjattu uudelle hautausmaalle isoveljensä, poikansa ja vaimonsa kiveen. — PuolisoMaria Paavontytär Wihonen. Syntynyt 11.3.1865 Kontiolahti. Kuollut 11.4.1929 Kiihtelysvaara.
IV. Lapset:
Emil Adrian Kervinen. Syntynyt 28.4.1891 Kontiolahti. Kuollut 9.8.1937 Kiihtelysvaara. konttoristi, työnjohtaja. Emil Adrian sai hyvän opillisen sivistyksen ja kävi kauppakoulun todennäköisesti Joensuussa. Myös ulkomaan passin hän sai jo vuonna 1919 mutta asui koko ikänsä Kiihtelysvaara 10:ssä. Hänet on haudattu samaan hautaan kuin vanhempansa ja setänsä Mikko. Pappi on kirjoittanut rippikirjaan kuolinpäivän kohdalle ”mennyt Jumalan luo”.
Aino Eliina Kervinenmyöhemmin Hiltunen. Syntynyt 28.11.1898 Kiihtelysvaara. Kuollut Kiihtelysvaarassa. Aino sai hyvän koulutuksen, sekä tyttökoulu että kauppakoulu. Mentyään naimisiin Emil Hiltusen kanssa perheeseen otettiin ottotytär miehen suvusta. Virallinen oikeuden päätös Kiihtelysvaaran käräjäoikeudesta 26.9.1945 mutta Ilma Ilona lienee asunut jo aiemminkin Ainon ja Emilin kotona Kiihtelysvaara 10:ssä. — Puoliso 14.12.1932Emil Jooseppi Paavonpoika Hiltunen. Syntynyt 19.1.1892 Kiihtelysvaara. Kuollut 8.6.1954 Kiihtelysvaara. maanviljelijä. Emil Hiltunen oli suuresta perheestä Kiihtelysvaaran Oskolasta.
II. Margareta Nygrén (isä Carl Nygrén,taulu 1). Syntynyt 30.12.1819 Kiihtelysvaara. Kuollut 7.6.1868 Kiihtelysvaara. — Puoliso 27.3.1842 Kiihtelysvaara, Heinävaara, TololaOlli Hemminginpoika Eskelinen. Syntynyt 1.11.1814 Kiihtelysvaara. Kuollut 11.3.1857 Kiihtelysvaara. talollinen. Asui Heinävaaran nro 16:ssa.
III. Lapset:
Hemminki Eskelinen.Taulu 111.
Olli Ollinpoika Eskelinen. Syntynyt 5.8.1847 Kiihtelysvaara. Kuollut 21.5.1868 Kiihtelysvaara.
Maria Ollintytär Eskelinen. Syntynyt 27.12.1853 Kiihtelysvaara. Kuollut Kiihtelysvaara. Maria muutti Viipuriin 29.1.1878.
Matti Eskelinen.Taulu 116.
Antti Eskelinen. Syntynyt 1.5.1856 Kiihtelysvaara. Kuollut 18.5.1881 Kiihtelysvaara.
III. Hemminki Eskelinen (äiti Margareta Nygrén,taulu 110). Syntynyt 23.1.1843 Kiihtelysvaara. Kuollut 11.7.1913 Kiihtelysvaara. vuokraviljelijä. Hemminki meni naimisiin vuonna 1870 ja viljeli maata Kiihtelysvaaran Heinävaaran kylässä vaimonsa kanssa. — Puoliso 25.3.1870Beatha Elisabeth Silvennoinen. Syntynyt 31.5.1836 Kontiolahti. Kuollut 14.9.1891 Kiihtelysvaara. Beata syntyi Selkiellä nro 9 ja muutti 33-vuotiaana miehensä kotikylään Heinävaaraan.
IV. Lapset:
Johan (vanhempi) Eskelinen. Syntynyt 30.1.1871 Kiihtelysvaara. Kuollut 26.1.1874 Kiihtelysvaara.
Henrik Eskelinen. Syntynyt 14.12.1872 Kiihtelysvaara. Kuollut 25.12.1874 Kiihtelysvaara.
Johan (Jussi) Eskelinen.Taulu 112.
IV. Johan (Jussi) Eskelinen (isä Hemminki Eskelinen,taulu 111). Syntynyt 3.5.1875 Kiihtelysvaara. Kuollut huulisyöpään kuollut 9.12.1937 Kiihtelysvaara. maanviljelijä. — Puoliso 12.11.1899Hanna Tolvanen myöhemminEskelinen. Syntynyt 15.4.1876 Kiihtelysvaara. Kuollut 15.10.1952 Kiihtelysvaara. maanviljelijä.
V. Lapset:
Eino Eskelinen.Taulu 113.
Aarne Eskelinen. Syntynyt 10.5.1904 Kiihtelysvaara.
Tauno Johannes Eskelinen.Taulu 114.
Veikko Armas Eskelinen.Taulu 115.
Onni Toivo Eskelinen. Syntynyt 25.3.1911 Kiihtelysvaara. Kuollut 26.6.1924 Kiihtelysvaara.
Sirkka Johanna Eskelinen. Syntynyt 15.3.1913 Kiihtelysvaara. Kuollut 22.7.1915 Kiihtelysvaara.
Otto Arvi Eskelinen. Syntynyt 13.6.1915 Kiihtelysvaara. Kuollut 3.5.1946 Kiihtelysvaara.
V. Eino Eskelinen (isä Johan (Jussi) Eskelinen,taulu 112). Syntynyt 2.7.1900 Kiihtelysvaara. Kuollut 5.5.1934 Kiihtelysvaara. — Puoliso 10.6.1928 KiihtelysvaaraAnni Koskelo myöhemminEskelinen. Syntynyt 30.10.1905 Kiihtelysvaara. Kuollut 27.7.1935 Kiihtelysvaara.
VI. Lapset:
Eero Kalervo Eskelinen. Syntynyt 27.4.1929 Kiihtelysvaara. Kuollut Helsingissä.
Onni Toivo Eskelinen. Syntynyt 16.5.1930 Kiihtelysvaara. Kuollut Tuusulassa.
Teuvo Alpo Johannes Eskelinen. Syntynyt 27.2.1934 Kiihtelysvaara.
V. Tauno Johannes Eskelinen (isä Johan (Jussi) Eskelinen,taulu 112). Syntynyt 31.7.1906 Kiihtelysvaara. Kuollut 5.2.1964 Kiihtelysvaara. — PuolisoTyyne Kontiainen myöhemminSerbin myöhemminEskelinen. Syntynyt 17.1.1914 Kiihtelysvaara. Kuollut 21.6.1986 Kiihtelysvaara. Lapset:Veijo, Maire, Raili, Sinikka ja Aune.
V. Veikko Armas Eskelinen (isä Johan (Jussi) Eskelinen,taulu 112). Syntynyt 9.1.1909 Kiihtelysvaara. Kuollut Enossa. Veikko vietti eläkepäivät vaimonsa kanssa Enon Uimaharjulla. — PuolisoIda Koskelo myöhemminEskelinen. Syntynyt 10.8.1904. Kuollut Enossa. Ida muutti perheineen 15.2.1960 Kontiolahteen ja sieltä sittemmin Enoon. Lapset:Aulis, Aune (1938-1946),Aini, Alpo, Aimo ja Aila.
III. Matti Eskelinen (äiti Margareta Nygrén,taulu 110). Syntynyt 6.11.1851 Kiihtelysvaara. Kuollut 1.3.1909 Kuolemajärvi. Matti muutti Kontiolahteen 23.5.1880, mutta palasi vaimonsa kanssa Heinävaaraan vuonna 1887. Jälleen vuonna 1895 perhe palasi takaisin Kontiolahteen. 15.5.1897 Matti muutti jälleen perheineen tällä kertaa Kuolemajärvelle Karjalan kannakselle Summan kylään. Matin kuolinsyy oli halvauskohtaus. läksiäinen. — Puoliso 21.1.1879Maija Stina Roivasmyöhemmin Eskelinen. Syntynyt 6.9.1855 Kontiolahti. Kuollut 29.3.1938 Kuolemajärvi. itsellinen. Maija muutti miehensä ja lastensa kanssa Kuolemajärvelle 15.5.1897. Loppuvuotensa hän eli Summan kylässä talossa nro 1.
IV. Lapset:
Elli Sofia Eskelinen.Taulu 117.
Anna Eskelinen. Syntynyt 12.3.1882 Kontiolahti. Kuollut 13.4.1882 Kontiolahti.
Maria Eskelinen.Taulu 118.
Tilda Eskelinen. Syntynyt 12.7.1886 Kontiolahti. Kuollut 13.4.1893 Kiihtelysvaara.
Matti Eskelinen. Syntynyt 20.4.1888 Kiihtelysvaara. Kuollut 29.7.1894 Kiihtelysvaara.
Heikki Eskelinen. Syntynyt 12.4.1890 Kiihtelysvaara. Kuollut 16.5.1907 Kuolemajärvi. Vuonna 1906 Heikki pääsi ripille, mutta jo seuraavana keväänä kuoli kuumeeseen Iivanalan kylässä talossa nro 4.
Mikko Eskelinen. Syntynyt 26.7.1892 Kiihtelysvaara. Kuollut 30.4.1894 Kiihtelysvaara.
IV. Elli Sofia Eskelinen (isä Matti Eskelinen,taulu 116). Syntynyt 17.3.1880 Kiihtelysvaara. piika. Elli muutti perheensä mukana 15.5.1897 Kuolemajärvelle Summan kylään, jossa teki töitä piikana. Elli meni naimisiin Joonas Heinon kanssa ja muutti miehensä kotipaikalle Johanneksen seurakuntaan loppuvuonna 1900. — Puoliso 28.10.1900 KuolemajärviJoonas Tuomaanpoika Heino. Syntynyt 31.7.1874 Johannes. renki. Joonas oli renkinä Karhulan kylässä Heikki Teräväisen talossa 1900-luvun alussa. 2.3.1904 hän muutti perheineen Taipalsaarelle. Lapset:Vilho Artur Heino. Syntynyt 24.1.1901 Johannes. JaJohan Viktor Heino. Syntynyt 26.12.1902 Johannes.
IV. Maria Eskelinen (isä Matti Eskelinen,taulu 116). Syntynyt 19.8.1884 Kontiolahti. Kuollut 4.4.1915 Kuolemajärvi. itsellinen. Maria muutti vanhempiensa mukana 15.5.1897 Kuolemajärvelle Summan kylään. Hän meni 17-vuotiaana naimisiin Iivanalan kylässä ja synnytti 6 lasta, mutta elämä oli kovaa ja hän menetti kolme lastaan nuorina: Saimi Forsman syntyi 13.11.1904 ja kuoli 16.7.1913 Summan kylässä, haudattiin 20.7. ikä 8v 8 kk 3 päivää Kuolinsyy oli vatsakatarri. Toinen lapsi oli Juho Arvid Forsman s. 9.10.1908 Kiskolan kylässä. Kolmas lapsi oli Anna Forsman, joka syntyi 19.4.1903 ja kuoli 25.8.1903, haudattiin 30.8. ikä 4 kk 6 päivää. Kuolinsyy oli hinkuyskä. Neljäs lapsi oli Uuno Arvid Forsman, joka syntyi 4.10.1906 Kiskolan kylässä ja kuoli 29.7.1927 Summa 1. ikä 20 vuotta, naimaton. Kuolinsyy oli keuhkotauti. Viides lapsi oli Eino Forsman s. 17.11.1911. Kuudes lapsi oli Tauno Forsman, joka syntyi 14.3.1914 Summan kylässä. Hän kuoli 19.6.1914 ja haudattiin 21.6., ikä 3 kk 5 päivää. Kuolinsyy oli yleinen heikkous. Maria menetti myös miehensä vain 35-vuotiaana ja kuoli itsekin sitten 30-vuotiaana. — Puoliso 3.11.1901 KuolemajärviRobert Karlinpoika Forsman. Syntynyt 30.4.1879 Kuolemajärvi. Kuollut 10.6.1914 Kuolemajärvi. itsellinen. Robert oli suutarin poika.
V. Lapsia (aikuisiksi eläneet):
Uuno Arvid Forsman. Syntynyt 4.10.1906 Kuolemajärvi. Kuollut 29.7.1927 Kuolemajärvi. Uuno jäi jo 8-vuotiaana orvoksi ja eli ilmeisesti äidinäitinsä taloudessa Summan kylässä. 20-vuotiaana hän kuoli keuhkotautiin.
Juho Arvid Forsman. Syntynyt 9.10.1908 Kuolemajärvi. työmies. Juho jäi jo 6-vuotiaana täysin orvoksi ja eli ilmeisesti äidinäitinsä taloudessa. Talvisodan jälkeen 23.4.1940 hän muutti Rautjärvelle.
Eino Forsman.Taulu 119.
V. Eino Forsman (äiti Maria Eskelinen,taulu 118). Syntynyt 17.11.1911 Kuolemajärvi. palvelija. Eino jäi noin 3-vuotiaana täysin orvoksi, kun vanhemmat kuolivat nuorina. Ilmeisesti äidinäiti kasvatti hänet Summan kylässä, talossa nro 1. Eino muutti 19-vuotiaana Jääskeen ja 20.6.1937 avioitui Lappeenrannassa. Nuori pari palasi jo samana syksynä Jääskeen, jossa Eino sai ainakin kaksi tytärtä. Sodan jälkeen koko perhe muutti Poriin. — Puoliso 20.6.1937 LappeenrantaLaina Helena Jyrkinen myöhemminForsman. Syntynyt 18.11.1916. Laina asui Lappeenrannassa avioituessaan Eino Forsmanin kanssa. Lapset:Eila Sinikka ja Marja Leena Forsman.
II. Carl Nygrén (isä Carl Nygrén,taulu 1). Syntynyt 31.3.1826 Kiihtelysvaara. Kuollut Hammaslahti 8.7.1896 Kiihtelysvaara. itsellinen. — Puoliso 28.11.1852 KiihtelysvaaraMaija Stina Kärkkäinen. Syntynyt 6.8.1829 Kiihtelysvaara. Kuollut 22.5.1868 Kiihtelysvaara.
III. Lapset:
Johan Nygrén. Syntynyt 24.4.1853 Kiihtelysvaara. Kuollut Kiihtelysvaarassa, renki/ loinen. Johan asui Mulon kylässä. Vuonna 1880 Johan tuomittiin 8 päiväksi vankilaan.
Maria Nygrén. Syntynyt 1860 Kiihtelysvaara. Kuollut 1874 Kiihtelysvaara.
Amanda Nygrén. Syntynyt 31.1.1863 Kiihtelysvaara. Kuollut 18.1.1887 Kiihtelysvaara. loinen. Sai 1880-luvun alussa Edvard-pojan, joka kuoli noin vuoden vanhana.
Karl Karlinpoika Nygrén.Taulu 121.
Elias Karlinpoika Nygrén. Syntynyt 4.2.1866 Kiihtelysvaara. Kuollut 28.8.1866 Kiihtelysvaara. Elias syntyi kaksosena mutta kuoli alle 7 kk:n iässä hinkuyskään.
III. Karl Karlinpoika Nygrén (isä Carl Nygrén,taulu 120). Syntynyt 4.2.1866 Kiihtelysvaara. Hammaslahti nro: 23, kuoli sydäntautiin 1.4.1928 Pyhäselkä.
IV. Lapset:
Tyyne Maria Nygrén. Syntynyt 24.6.1905 Kiihtelysvaara. Tyyne muutti 13.9.1932 Joensuuhun.
Eino Nygrén. Syntynyt 16.2.1912 Kiihtelysvaara. Kuollut 8.6.1964 Pyhäselkä. Eino asui Hammaslahti n:ro 23:ssa.
II. Matts (Matti) Nygrén (isä Carl Nygrén,taulu 1). Syntynyt 30.6.1826 Kiihtelysvaara. Kuollut noin 1882 Kiihtelysvaara. kruununtorppari. Matti asui Hammaslahden kylässä nro 48. Vuonna 1862 hänestä tuli kruununtorppari samassa kylässä. — Puoliso 1:o 27.6.1852 KiihtelysvaaraSusanna Paulintytär Vatanen. Syntynyt 29.8.1821 Kiihtelysvaara. Kuollut synnytyksen yhteydessä 18.7.1858 Kiihtelysvaara. — Puoliso 2:o 1859Maria Kristiina Kinnunen. Syntynyt 15.8.1837 Kiihtelysvaara. Kuollut 30.1.1920 Pyhäselkä.
III. Lapset:
1: Maria Nygrén;Kolehmainen.Taulu 123.
1: Mikko Nygrén.Taulu 126.
1: Anna Kaisa Nygrén. Syntynyt 20.12.1855 Kiihtelysvaara. Kuollut 11.11.1931 Pyhäselkä. Anna sairasteli suurimman osan ikäänsä. Kirkonkirjoissa mainittiin hänen olleen ”ryttyselkä”. Viime vuodet hän vietti kunnan hoitokodissa.
1: Johan Nygrén. Syntynyt 18.7.1858 Kiihtelysvaara. Kuollut 7.10.1858 Kiihtelysvaara.
2: Juho Matinpoika Nygrén.Taulu 152.
2: Anders Matinpoika Nygrén. Syntynyt 25.4.1863 Kiihtelysvaara. Kuollut 25.4.1863 Kiihtelysvaara. Anders kuoli vain kahden tunnin kuluttua syntymästään. Kuolinsyytä ei tiedetä. Hänet haudattiin 10.5.1863.
2: Stina Liisa Nygrén. Syntynyt 24.7.1864 Kiihtelysvaara. Stina muutti Joensuuhun 25.5.1885.
2: Anna Karoliina Nygrén.Taulu 165.
2: Ida Susanna Nygrén. Syntynyt 7.8.1869 Kiihtelysvaara. Kuollut Mulossa 16.11.1960 Pyhäselkä. Naimaton ja lapseton Ida eli elämänsä Pyhäselässä ja on haudattu Pyhäselän vanhan hautausmaan reunaan.
2: Wilhelmiina Nygrén. Syntynyt 6.1.1872 Kiihtelysvaara. Kuollut 15.11.1874 Kiihtelysvaara.
2: Birgitta Nygrén.Taulu 167.
2: Pekka Matinpoika Nygrén.Taulu 171.
2: Wilhelmiina Nygrén. Syntynyt 1879 Kiihtelysvaara. Kuollut 1888 Kiihtelysvaara, kuoli kuumeisena.
III. Maria Nygrénmyöhemmin Kolehmainen (isä Matts (Matti) Nygrén,taulu 122). Syntynyt 20.3.1853 Kiihtelysvaara. Kuollut jälkeen 1923 Pyhäselkä. Maria siirtyi leskenä vuoden 1923 seurakuntajaossa Pyhäselkään. — Puoliso 1:o 15.10.1871 KiihtelysvaaraMikko Kolehmainen. Syntynyt 24.12.1840 Liperi, muutti Kiihtelysvaaraan 21.1.1871. Kuollut 6.4.1878 Kiihtelysvaara.
IV. Lapset:
1: Paavali Kolehmainen. Syntynyt 17.6.1872 Kiihtelysvaara. Kuollut jälkeen 1923. Naimaton ja lapseton.
1: Johan Kolehmainen. Syntynyt 1872 Kiihtelysvaara. Johan erosi kirkosta 23.4.1923.
1: Anna Maria Kolehmainen. Syntynyt 5.9.1874 Kiihtelysvaara. Anna asui Mulon kylässä nro 18. Avioliito oli lapseton. — Puoliso 20.6.1896 KiihtelysvaaraAntti Iivanainen. Syntynyt 25.7.1870 Kiihtelysvaara.
1: Ida Kolehmainen. Syntynyt 28.8.1877 Kiihtelysvaara. Kuollut jälkeen 1923. Ida sai Kiihtelysvaarassa eläessään 7 lasta vuosina 1901-1921. Koko perhe muutti Tohmajärvelle 7.3.1922. — Puoliso 3.9.1899 KiihtelysvaaraJuho Immonen. Syntynyt 12.7.1878 Kiihtelysvaara.
Otto Nygrén. Syntynyt 2.1.1884 Kiihtelysvaara. Kuollut 9.5.1917 Kiihtelysvaara. Otto oli naimaton ja lapseton.
Pekka Nygrén.Taulu 124.
IV. Pekka Nygrén (äiti Maria Nygrén,taulu 123). Syntynyt 6.10.1888 Kiihtelysvaara. — PuolisoEmma Ihalainen myöhemminNygrén. Syntynyt 12.10.1872 Kiihtelysvaara.
V. Lapset:
Armas Paavo Nygrén.Taulu 125.
Laina Siviä Nygrén. Syntynyt 25.1.1914 Kiihtelysvaara.
Veli Petter Nygrén. Syntynyt 5.6.1915 Kiihtelysvaara.
Aada Nygrén. Syntynyt 28.7.1917 Kiihtelysvaara. Kuollut 29.7.1918 Kiihtelysvaara.
V. Armas Paavo Nygrén (isä Pekka Nygrén,taulu 124). Syntynyt 25.1.1914 Kiihtelysvaara. Lapsi:Pentti.
III. Mikko Nygrén (isä Matts (Matti) Nygrén,taulu 122). Syntynyt 15.7.1854 Kiihtelysvaara. Kuollut 24.8.1903 Kiihtelysvaara. talollisen vävy Palo n:ro 5:ssä. — Puoliso 1:o 12.11.1876 KiihtelysvaaraMaija Stiina Kinnunen. Syntynyt 15.1.1856 Kiihtelysvaara. Kuollut 8.10.1890 Kiihtelysvaara. — Puoliso 2:o 14.6.1891 KiihtelysvaaraLiisa Räty myöhemminVaskonen. Syntynyt 29.4.1848 Kiihtelysvaara. Kuollut 20.3.1901 Kiihtelysvaara.
IV. Lapset:
1: Iida Nygrén. Syntynyt 14.8.1877 Kiihtelysvaara. Kuollut 17.12.1906 Kiihtelysvaara. Iida sai neljä lasta vuosina 1896-1904, mutta kaikki kuolivat alle kaksivuotiaina. — Puoliso 22.7.1894 KiihtelysvaaraIisakki Lampinen. Syntynyt 3.10.1869 Kontiolahti. Kuollut 3.9.1942 Kiihtelysvaara.
1: Johan (Juho) Mikonpoika Nygrén.Taulu 127.
1: Otto Nygrén.Taulu 141.
1: Heikki Nygrén. Syntynyt 7.5.1889 Kiihtelysvaara. Kuollut 3.12.1903 Kiihtelysvaara.
IV. Johan (Juho) Mikonpoika Nygrén (isä Mikko Nygrén,taulu 126). Syntynyt 7.5.1881 Kiihtelysvaara. Kuollut 12.8.1956 Kiihtelysvaara. maanviljelijä. Juho asui tilalla Oskola nro 10. Tilan nimi oli Toivovaara. Hän avioitui 14.6.1901 Katariina Vaskosen kanssa. Heillä oli 9 lasta. — Puoliso 14.6.1901 KiihtelysvaaraKatarina (Katri) Elisabet Vaskonen myöhemmin Nygrén. Syntynyt 19.7.1882 Kiihtelysvaara. Kuollut 25.2.1955 Kiihtelysvaara. Katarinasta käytettiin myös nimeä Kaisa-Liisa ja itse käytti mielellään nimeä Katri. Katri vietti vuonna 1952 juhliaan Oskolan Toivovaaralla.
V. Lapset:
Elina Nygrén.Taulu 128.
Toimi Juho Nygrén.Taulu 132.
Mikko Juhonpoika Nygrén. Syntynyt 16.11.1906 Kiihtelysvaara. Kuollut sodassa 25.12.1939 Nurmijärvi, työmies. Mikko asui koko ikänsä isänsä maatilalla, eikä mennyt naimisiin. Silmien väri oli ruskea. Armeijan kantakortin mukaan pituutta oli 165 cm ja paino vain 52 kg. Mikko palveli Viipurin rykmentissä 11.3.1927 alkaen. Hänet vapautettiin palveluksesta 5.3.1928 ja siirrettiin reserviin sotamiehenä. Sotilaspassin mukaan hän oli hyvä ampuja ja käytös oli kiitettävää. Mikko kävi kaksi luokkaa kansakoulua ja oli sotilaspalvelukseen astuessaan luku- sekä kirjoitustaitoinen. Kutsuntojen lääkärintar-kastuksissa Mikko todettiin kaikin puolin terveeksi, vain hampaat olivat hieman huonot. Vuosina 1927–1935 paino vaihteli 58 ja 66 kilon välillä. Hän sai armeijassa pikakiväärikoulutuksen ja kenttäkelpoisuus todettiin hyväksi vuonna 1935. Mikko Nygrén kaatui Pielisjärven Nurmijärven etumaastossa joulupäivänä vuonna 1939. Mikko on haudattu Kiihtelysvaaran sankarihautaan.
Hilja Nygrén. Syntynyt 18.4.1908 Kiihtelysvaara. Kuollut 3.11.1971. Hilja meni naimisiin pikkusiskonsa Siirin lesken kanssa vuonna 1953 ja otti kasvattaakseen tämän tyttären Katri Tykkyläisen. — PuolisoToivo Antinpoika TykkyläinenToisto, katso taulu 139. Syntynyt 30.9.1911. Kuollut 9.9.1953 Kiihtelysvaara. maanviljelijä.
Veikko Simo Nygrén.Taulu 135.
Siiri Maria Nygrén.Taulu 139.
Laina Ester Nygrén. Syntynyt 9.8.1915 Kiihtelysvaara. Kuollut 22.8.1930 Kiihtelysvaara.
Eino Nygrén.Taulu 140.
Lyyli Helena Nygrénmyöhemmin Honkanen. Syntynyt 4.11.1920 Kiihtelysvaara. Hän muutti Kiihtelysvaarasta 22.12.1952, kun oli mennyt naimisiin 19.7.1952 Aarne Antero Honkasen kanssa. He asuivat Kylänlahdella Lieksassa.
V. Elina Nygrén (isä Johan (Juho) Mikonpoika Nygrén,taulu 127). Syntynyt 19.11.1902 Kiihtelysvaara. Kuollut 25.1.1984 Kiihtelysvaara. maanviljelijä. — Puoliso 25.10.1924 Kiihtelysvaara — avioero 23.4.1956 KiihtelysvaaraJuho Antinpoika Manninen. Syntynyt 26.8.1901 Kiihtelysvaara. Kuollut 27.8.1966 Kiihtelysvaara. pienviljelijä.
VI. Lapset:
Teuvo Einar Manninen. Syntynyt 18.2.1925 Kiihtelysvaara. Kuollut 2.3.1925 Kiihtelysvaara.
Tyyne Annikki Manninen. Syntynyt 13.5.1926 Kiihtelysvaara. Kuollut 24.7.1995 Helsinki. Tyyne Annikki oli työkseen kaupassa myyjänä ja kalaosaston hoitajana. Annikki meni naimisiin ja sai neljä tytärtä. — PuolisoJuho Henrik Väänänen. Lapset: Marjatta ja Helena.
Toivo Olavi Manninen. Syntynyt 12.3.1929 Kiihtelysvaara.
Maire Katri Manninen myöhemminJääskeläinen.
Ilma Elina Manninenmyöhemmin Rantsi. 1933-2012. yrittäjä. Ilma muutti 19.1.1955 Helsingin pitäjään. Ilma Rantsi omisti ompelimoliikkeen: Töölön Pukukorjaamo Helsingin keskustassa. Hän meni naimisiin ja sai kaksi lasta.
Siiri Elisa Manninen.
Veikko Martti Manninen. (1937-2006)
Eino Ensio Manninen.
Toini Mirjami Manninen myöhemminAsikainen.
Teuvo Mikko Manninen.
V. Toimi Juho Nygrén (isä Johan (Juho) Mikonpoika Nygrén,taulu 127). Syntynyt Oskola 17.5.1904 Kiihtelysvaara. Kuollut 28.5.1979, mylläri, työnjohtaja. Armeijan kantakortin mukaan Toimin pituus oli 175 cm ja paino 69 kg. Toimi todettiin asepalveluksen aikana hyväksi ampujaksi ja hän saikin kiväärimieskoulutuksen. Ylimääräisiin kertausharjoituksiin vuonna 1935 korpraaliksi ylennetty Toimi osallistui 8.10. – 29.11.1939. Toimi ehti osallistua Lieksan ja Kuhmon taisteluihin. Talvisodassa 25.12.1939 hän haavoittui lievästi Nurmijärvellä. 1.2.1940 hän haavoittui uudelleen vasempaan käsivarteen Kuhmon taisteluissa. 24.4.1940 Toimi vapautettiin asepalveluksesta. Jatkosodan alkaessa hänet kutsuttiin jälleen palvelukseen 17.6.1941, mutta hän haavoittui tällä kertaa jo pian Pälkjärven taistelussa eli 11.7.1941. Lopullisesti Toimi vapautettiin sotapalveluksesta kuitenkin vasta 31.7.1942. Toimi muutti perheineen Espoon Tuomarilaan 2.5.1963. — PuolisoKaino Varis. Syntynyt 1.9.1912. Kuollut 5.11.1997. Lapset:Toivo (1929-2005),Mirjamyöhemmin Traat (1934-2022), Reino (1941-2016)Eini myöhemminHuhta jaPirkko myöhemminHäyrinen.
V. Veikko Simo Nygrén (isä Johan (Juho) Mikonpoika Nygrén,taulu 127). Syntynyt 21.12.1910 Kiihtelysvaara. Kuollut 4.12.1980 Kiihtelysvaara. maanviljelijä. Veikko kävi kansakoulua neljä vuotta. Armeijan kantakortin mukaan Veikolla oli pituutta 166 cm ja painoa 62 kg. Veikko sai asepalveluksessa kiväärimiehen koulutuksen ja käytös arvioitiin kiitettäväksi sekä täsmällisyys, ahkeruus ja huomiokyky todettiin hyväksi. Talvisodan alla Veikko kutsuttiin aseisiin 13.10.1939 ja hän palveli 17.5.1940 asti. Jatkosotaa varten Veikko kutsuttiin jälleen aseelliseen palvelukseen 17.6.1941. Korpraaliksi hänet ylennettiin vuoden 1942 alusta lukien. Sotaväestä hänet kotiutettiin 10.11.1944. Alikersantin arvon hän sai reservissä 30.9.1968. Rintamasotilaan aseman Veikko sai 19.5.1970. Talvisodassa Veikko osallistui Jehrilänmäen, Varajenkiven ja Alaniemen taisteluihin. Jatkosodassa hän taisteli Pälkjärven, Ilmakanvuoren, Vämekosken, Varlun, Läskelän, Lauhimäen, Multamäen, Latvasyrjän, Niemiskasken, Kaivoselän, Revselgan, Pain, Tarsepolin, Latvan, Orsegan ja Petroskoin taisteluissa. Viimeiseksi hän osallistui vielä Itä-Karjalan viivytystaisteluihin 1944. Sodan jälkeen Veikko jatkoi perheensä kanssa maatilan töitä Oskolan kylässä Kiihtelysvaaralla. — Puoliso 25.1.1941Sylvi Maria Ronkainen myöhemminNygrén. Syntynyt 1914 Kiihtelysvaara. Kuollut 24.3.1993 Kiihtelysvaara. Sylvi harrasti kukkien kasvattamista ja oli taitava käsityöihminen. Lapset:
Kalevi (1941-2019) ja RitvaMyöhemmin Hakanen.
V. Siiri Maria Nygrén (isä Johan (Juho) Mikonpoika Nygrén,taulu 127). Syntynyt 16.2.1913 Kiihtelysvaara. Kuollut 17.2.1946. — PuolisoToivo Antinpoika TykkyläinenToisto, katso taulu 127. Syntynyt 30.9.1911. Kuollut 9.9.1953 Kiihtelysvaara. maanviljelijä.
V. Eino Nygrén (isä Johan (Juho) Mikonpoika Nygrén,taulu 127). Syntynyt 4.2.1918 Kiihtelysvaara. Kuollut 6.10.2004 Tuupovaara. maanviljelijä. Einon silmät olivat siniset ja kantakortin mukaan pituutta oli 176 cm ja painoa 65 kg. Eino palveli talvisodassa autonkuljettajana. Alokasjakson jälkeen hän pääsi helmikuussa 1940 autokouluun Helsinkiin. Einon täsmällisyys, ahkeruus sekä huomiokyky arvioitiin hyväksi, mutta käytös tyydyttäväksi. Jatkosodassa Eino kutsuttiin 22.1.1943 autonkuljettajaksi. Eino Nygrén osallistui jatkosodassa Syvärin taisteluihin ja haavoittui 26.6.1944 oikean käden ranteeseen. Rintamasotilaan aseman Eino sai vuonna 1970. Vuonna 1952 Eino muutti Kiihtelysvaarasta Joensuuhun ja 1962 Tuupovaaran Koveroon. — PuolisoMartta Aliina Laatikainen myöhemminNygrén. Syntynyt 23.8.1922 Eno. Kuollut 28.10.2014 Tuupovaara. Lapsi:Seppo Nygrén.
IV. Otto Nygrén (isä Mikko Nygrén,taulu 126). Syntynyt 5.1.1886 Kiihtelysvaara. Kuollut 2.3.1943 Pyhäselkä. — Puoliso 2.5.1909 KiihtelysvaaraAnna Kareinen myöhemminAnna Feodorowna Nygrén. Syntynyt 24.5.1890 Tuupovaara. Kuollut 14.2.1962 Pyhäselkä. Anna kuului ortodoksiseen seurakuntaan.
V. Lapset:
Heikki Juho Nygrén. Syntynyt 8.4.1912 Kiihtelysvaara. Heikki muutti 12.3.1931 Nurmijärvelle.
Aino Eliisa Nygrén. Syntynyt 8.12.1914 Kiihtelysvaara. Aino Eliisa muutti Vihtiin vuonna 1935 ja 24.10.1940 mennessään naimisiin Aarne Sikasen kanssa. He muuttivat Enonkoskelle maata viljelemään. Heillä on kahdeksan lasta.
Tyyne Nygrén. Syntynyt 9.9.1919 Kiihtelysvaara. Tyyne muutti 24.9.1940 Pyhäselkään ja meni naimisiin Eino Hirvosen kanssa 1942. Eino kuoli vuonna 1974. Tyyne meni uudelleen naimisiin Hermanni Kostamon kanssa vuonna 1975.
Tauno Nygrén. Syntynyt 2.2.1922 Kiihtelysvaara. Kuollut 11.12.1942 Pyhäselkä. Tauno kaatui jatkosodassa Syvärillä.
Unto Olavi Nygrén.Taulu 142.
Eino Kalervo Nygrén.Taulu 151.
V. Unto Olavi Nygrén (isä Otto Nygrén,taulu 141). Syntynyt 1.6.1925 Pyhäselkä. Kuollut 23.11.1999 Pyhäselkä. rataesimies. Unto osallistui jatkosotaan autonkuljettajana. Unto rakensi oman talon 1950-luvun alussa Hammaslahden kylälle. Untolla ja perheellä oli kotitarpeiksi jonkin verran kotieläimiä: muutama lehmä, kanoja ja niin edelleen. Perheen elanto oli turvattu, koska Unto pääsi vuonna 1955 Valtion rautateille töihin. Sittemmin hän suoritti rataesimiehen ammattitutkinnon vuonna 1967 ja eteni esimiestehtäviin. Hän palveli rautateillä vuoteen 1985. Eläkevuosina riitti aikaa muun muassa pilkkimiseen. — PuolisoAune Mirjam Tukiainen. Syntynyt 17.10.1926 Vihti. Kuollut 24.1.2019 Joensuu. emäntä. Aune tuli jo 1940-luvun alussa Pyhäselkään piikatytöksi ja tapasi työpaikalla Unton. Jatkosodan aikana hän oli kuitenkin Helsingissä ja Espoossa lastenhoitajana. Sodan jälkeen Aune muutti Helsingistä Pyhäselkään 23.7.1946 mennäkseen naimisiin Unto Nygrénin kanssa. Aune jäi leskeksi vuonna 1999 ja asui siitä pitäen yksin Hammaslahden kylässä Pyhäselässä. Lapset:
Seija Nygrén (Kuollut 1947),Mirjamyöhemmin Maaranen, Reino, Tauno, Ullamyöhemmin Sallanen, Erkki, Raimo (Kuollut 1957),Lea, Mikko, Markku (Kuollut 1971)
V. Eino Kalervo Nygrén (isä Otto Nygrén,taulu 141). Syntynyt 4.8.1927 Pyhäselkä. Kuollut 19.8.2005 Joensuu. Eino meni naimisiin Salme Kärkkäisen kanssa 24.6.1949. Lapset: Sulevi, Veijo, Esko ja Seija.
III. Juho Matinpoika Nygrén (isä Matts (Matti) Nygrén,taulu 122). Syntynyt 29.6.1860 Kiihtelysvaara. Kuollut 24.9.1942 Kiihtelysvaara. Juho viljeli maatansa Kiihtelysvaaralla ja piti yllä yhteyksiä jo kauemmaksikin muuttaneisiin lapsiinsa kuolemaansa asti. Juhon kotitalo on edelleen pystyssä Kiihtelysvaarassa järven rannalla. — Puoliso 1:oAnna Kaisa Karhu. Syntynyt 8.11.1862 Kiihtelysvaara. Kuollut 15.12.1897 Kiihtelysvaara. — Puoliso 2:oRiitta Liisa Turunen. Syntynyt 25.3.1862 Tohmajärvi. Kuollut 10.12.1947 Kiihtelysvaara.
IV. Lapset:
1: Albin Nygrén. Syntynyt 1.3.1884 Kiihtelysvaara. Kuollut 18.1.1955 Kotka. porttivahti. Albin muutti Joensuuhun vuonna 1907. Hän meni Hilda Karttusen kanssa naimisiin 1.11.1910. Neljä vuotta myöhemmin pariskunta muutti Kotkaan, jonne jäivät loppuiäkseen. — PuolisoHilda Karttunen. Syntynyt 5.2.1888 Liperi. Kuollut 23.12.1954 Kotka.
1: Evert (Edward) Nygrén.Taulu 153.
1: Tahvo Nygrén. Syntynyt 12.9.1888 Kiihtelysvaara. Kuollut Venäjällä. Tahvo muutti 15.9.1913 Joensuuhun. Perimätiedon mukaan hän olisi vallankumouksen pyörteissä joutunut Venäjälle.
1: Juho Nygrén. Syntynyt 19.5.1890 Kiihtelysvaara. Kuollut 31.12.1928 Kotka. työmies. Juho muutti vuonna 1916 isoveljiensä perässä Kotkaan. Kotkan raastuvanoikeuden päätöksellä Juho julistettiin kuolleeksi 12.6.1944. (lähde: Kotkan rippikirjat 1940-50 s. 2934).
1: Hilma Maria Nygrén myöhemminKettunen myöhemminElolehto. Syntynyt 1.12.1892 Kiihtelysvaara.
1: Tauno Henrik Nygrén. Syntynyt 27.4.1895 Kiihtelysvaara. Tauno Henrik lienee kuollut jo lapsena.
1: Matti Nygrén. Syntynyt 12.7.1897 Kiihtelysvaara. Kuollut 25.8.1897 Kiihtelysvaara.
2: Tauno Nygrén. Syntynyt 2.1.1899 Kiihtelysvaara. Kuollut 17.8.1953 Kiihtelysvaara. Tauno jäi viljelemään isänsä tilaa vaimonsa kanssa. — PuolisoIida Juhontytär Immonen. Syntynyt 28.6.1901 Kiihtelysvaara. Kuollut 21.6.1985 Kiihtelysvaara. Iida meni Tauno Nygrénin kanssa naimisiin 29.3.1936 mutta avioliitto jäi lapsettomaksi.
2: Otto Nygrén. Syntynyt 18.6.1900 Kiihtelysvaara. Kuollut 11.2.1902 Kiihtelysvaara.
2: Vilho Nygrén. Syntynyt 18.6.1900 Kiihtelysvaara. Kuollut 3.2.1901 Kiihtelysvaara. Otto ja Vilho olivat kaksosia.
2: Hilja Nygrén myöhemminEronen. Syntynyt 19.5.1903 Kiihtelysvaara. Kuollut 1.2.1997 Kiihtelysvaara. Hilja meni naimisiin 31.1.1937 Veikko Erosen kanssa. Pariskunta sai kaksi poikaa: Juho ja Urpo. — PuolisoVeikko Eronen. Syntynyt 29.4.1905 Kiihtelysvaara. Kuollut 21.12.1969 Kiihtelysvaara.
2: Otto Nygrén.Taulu 157.
IV. Evert (Edward) Nygrén (isä Juho Matinpoika Nygrén,taulu 152). Syntynyt 4.3.1886 Kiihtelysvaara. Kuollut 22.6.1930 Kotka, työmies. Evert muutti 22.8.1903 Tohmajärvelle vain 17-vuotiaana. Siellä hän asui kymmenisen vuotta ja muutti sitten 2.8.1913 sieltä Kotkaan. Kotkassa hän avioitui 22.3.1919. — PuolisoMartta Tuomaantytär Valjakka. Syntynyt 20.8.1895 Mäntyharju. Kuollut 15.10.1974 Kotka. Leskeksi jäätyään Martta meni 3.3.1934 uusiin naimisiin Martti Lampisen kanssa. Uudesta liitosta syntyi tytär, joka kuoli pienenä. Martta meni vielä 3. kerran naimisiin Valde Väänäsen (Kiihtelysvaara) kanssa ja he asuivat Kotkassa Runeberginkatu 8 tai 18:ssa ennen sotaa. Lapset:Arvi Edvard Nygrén.Taulu 154.
Ja Einar Nygrén. Syntynyt 21.8.1924 Kotka. Kuollut 21.10.1940 Suomenlahdella, merimies. Einar hukkui Astrid-laivan mukana vain 16-vuotiaana.
V. Arvi Edvard Nygrén (isä Evert (Edward) Nygrén,taulu 153). Syntynyt 15.12.1919 Kotka. Kuollut aspestoosiin (keuhkosairaus) 24.4.1995 Laukaa, sähköasentaja. Arvi työskenteli ennen sotaa liikeapulaisena Kotkassa. Armeijan kantakortin mukaan Arvin silmät olivat siniset, pituutta oli 168 cm ja painoa 53 kg. Arvi Nygrén astui asepalvelukseen vasta talvisodan jälkeen eli 5.4.1940 ja sai puhelinmiehen koulutuksen. Hänen palveluksensa jatkui yli neljä vuotta eli 27.11.1944 asti. Sodan loputtua Arvi ylennettiin korpraaliksi. Hänelle myönnettiin kunniamerkit 30.10.1944 ja 4.5.1960. Arvi osallistui vuonna 1941 Nuijamaan, Hiitolan, Kuurmanpohjan, Taivallahden, Asilanjoen, Tiurin, Salmenkaidan, Urkjoen ja Taipaleen taisteluihin, Käkisalmen valtaukseen, Särkisalon, Myllypellon, Pasurin, Mustilan, Lempaalan ja Syvärin taisteluihin. Vuonna 1944 Arvi osallistui vielä Syväri-Pitkärannan taisteluun. Arvin täsmällisyys, ahkeruus, huomiokyky ja käytös arvioitiin asepalveluksen aikana hyväksi. Arvi meni naimisiin 9.6.1945 Sirkka Liisan kanssa Kotkassa. Perhe asui Kotkassa Katajatie 6-8 ja 28:ssa, kunnes muutti 12.8.1952 Laukaaseen. — PuolisoSirkka Liisa KänäToisto, katso taulu 166. Syntynyt 27.7.1923 Kuolemanjärvi. Kuollut astma kuolinsyynä 29.12.1990 Laukaa. Sirkka syntyi isänsä kotipitäjässä Kuolemanjärvellä. Kuitenkin perhe muutti jo 1930-luvulla Viipuriin. Siellä Sirkka konfirmoitiin 8.3.1941.Hän joutui sodan jälkeen evakkona Kotkaan. Sirkka teki töitä Valtion ruutitehtaalla, myöhemmin Rikkihappo Oy:llä ja lopuksi Kemira Oy:llä. Lapset:Anja myöhemminKalmari, Eija myöhemminMattila, Veijo, Kari ja Jarmo.
IV. Otto Nygrén (isä Juho Matinpoika Nygrén,taulu 152). Syntynyt 2.1.1905 Kiihtelysvaara. Kuollut 23.2.1998 Kiihtelysvaara, maanviljelijä. Kauppakirjan mukaan Otolle myytiin Kiihtelysvaarassa sijainnut maa-alue rakennuksineen ”julkisella pakkohuutokaupalla Otto Tarnasen ulosotossa 7.4.1930”. Saman vuoden syksyllä (3.10.1930) Otto meni naimisiin Anna Sykön kanssa ja niin alkoi heidän pitkäaikainen liittonsa yhteisen katon alla, jossa heille syntyi viisi lasta.
Armeijan kantakortin mukaan Otto oli 160 cm pitkä ja painoa oli 58 kg eli hän oli varsin pienikokoinen mies. Otto suoritti asepalveluksen talvena 1925-26. Otto mainitaan hyväksi ampujaksi. Hänet kutsuttiin ylimääräisiin kertausharjoituksiin 10.10.1939. Talvisodassa hän palveli kiväärimiehenä 10.10.1939 – 27.4.1940. Hän otti osaa taisteluihin Syskyänjoella, Mitrossa, Kelivaaralla, Vorojenkivellä sekä Vilajoella. Kelivaaralla hän haavoittui lievästi oikeaan käteen 21.1.1940. Käytös arvioitiin kiitettäväksi. Jatkosodassa Otto haavoittui kahdesti. Hän osallistui Pälkjärven, Tarasjoen ja Revselgan taisteluihin. 13.7.1941 hän haavoittui Pälkjärvellä vasempaan olkapäähän ja 8.11.1941 kiväärin luodista oikeaan poskeen. Tämän jälkeen hän joutui palvelusluokkaan B1. Hänet kotiutettiin 23.12.1941. Sodan loppuvaiheessa hän pääsi jälleen palvelusluokkaan A1. Otto oli saanut sodan aikana muistomitalit: Sodan 1939 – 1940 muistomitali miekoilla ja soljilla, Laatokan Karjala, päämajassa 1940 (Mannerheim), IV luokan Vapaudenristi miekkoineen päämajassa 21.11.1941 (Mannerheim), I luokan Vapaudenmitali, päämajassa 1941 (Mannerheim) ja II luokan Vapaudenmitali, päämajassa 1942. Kunniamerkin palveluksistaan sodan aikana Otto sai vielä vuonna 1963.
Sodan jälkeen perhe sai lisämaata ja vuonna 1951 Kortelammen rannalle, lähes 300 metrin päähän vanhasta asuinpaikasta, kohosi uusi, hirsinen asuintalo ja sauna. Lehmät, kanat ja muutama lammas siirtyivät vanhasta navetasta yhdeksi talveksi entisen asuinrakennuksen kamariin ja hevoselle järjestyi talli vanhasta savusaunasta, joka purettiin ja siirrettiin lähemmäksi uutta asuntoa. Seuraavana kesänä olikin jo navettarakennuksen vuoro. Otto ja Anna jatkoivat maanviljelyä hyvin iäkkäinäkin ja muuttivat vasta noin 80-vuotiaina rivitaloasuntoon Kiihtelysvaaran keskustaan. Otolle oli tärkeää kova työnteko ja mopoharrastus vielä vanhoillakin päivillä. Autoa hänellä ei koskaan ollut. — PuolisoAnna Sykkö myöhemminNygrén. Syntynyt 12.11.1905 Kiihtelysvaara. Kuollut 28.1.1999 Kiihtelysvaara. Lapset:Toivo (1932-1999), Lauri, Arvi, VienoMyöhemminMarienberg jaVeikko.
III. Anna Karoliina Nygrén (isä Matts (Matti) Nygrén,taulu 122). MyöhemminVäänänen. Syntynyt 9.6.1866 Kiihtelysvaara. Kuollut Pyhäselässä. Anna ja Alfred Väänänen saivat vuosina 1886-1909 yhdeksän lasta, joista tosin yksi kuoli alle vuoden vanhana. Lapsenlapsia ennätti syntyä ennen vuotta 1923 neljä poikaa ja kolme tyttöä. — Puoliso 4.11.1885 KiihtelysvaaraAlfred Väänänen. Syntynyt 1860 Kiihtelysvaara.
IV. Lapsi:
Anna Lydia Wäänänen.Taulu 166.
IV. Anna Lydia Wäänänen (äiti Anna Karoliina Nygrén,taulu 165). Syntynyt 2.7.1894 Kiihtelysvaara. — Puoliso 18.12.1933Abraham Taavetinpoika Känä. Syntynyt 18.7.1870 Kuolemajärvi. viljelijä. Abraham asui lapsuutensa ja nuoruutensa Kuolemajärvellä Muurilan kylässä, jossa hänen isällään oli maatila. Jäätyään leskimieheksi vuonna 1894 hän pian muutti Johanneksen seurakuntaan, jossa hän sai töitä Alakirjolan kylästä renkinä kenraali Andreas Petrus Henrik Hintzen palveluksessa. Vanha kenraali kuoli jo vuonna 1898, jonka jälkeen Abraham eli Apro jatkoi kenraalin pojan Alexander Hintzen renkinä vuosisadan vaihteessa. Lapset:Sirkka Liisa Känä. Syntynyt 27.7.1923 Kuolemanjärvi. Kuollut astma kuolinsyynä 29.12.1990 Laukaa. Sirkka syntyi isänsä kotipitäjässä Kuolemanjärvellä. Kuitenkin perhe muutti jo 1930-luvulla Viipuriin. Siellä Sirkka konfirmoitiin 8.3.1941.Hän joutui sodan jälkeen evakkona Kotkaan. Sirkka teki töitä Valtion ruutitehtaalla, myöhemmin Rikkihappo Oy:llä ja lopuksi Kemira Oy:llä. — PuolisoArvi Edvard NygrénToisto, katso taulu 154. Syntynyt 15.12.1919 Kotka. Kuollut aspestoosi (keuhkosairaus) 24.4.1995 Laukaa. Sisarukset:Toivo, Vieno ja Maire.
III. Birgitta Nygrén (isä Matts (Matti) Nygrén,taulu 122). Syntynyt 8.3.1874 Kiihtelysvaara. Kuollut 1955 Joensuu. Birgitta ja Heikki Varis asuivat Joensuussa, ensin Linnunlahdella, viimeiset elinvuotensa Niinivaaralla. Heidän hautansa on Joensuussa Kettuvaaran (nyk. Karsikon) hautausmaalla. — PuolisoHeikki Varis. Syntynyt 1.7.1870 Kiihtelysvaara.
IV. Lapset:
Siiri Emilia Varis.Taulu 168.
Helli Inkeri Varis.Taulu 170.
Saima Varis. Syntynyt 11.1.1895 Joensuu. Kuollut 13.10.1974 Buffalo, Yhdysvallat.
IV. Siiri Emilia Varis (äiti Birgitta Nygrén,taulu 167). MyöhemminMiettinen. Syntynyt 30.5.1907 Joensuu. Siiri meni naimisiin 14.11.1931 Joensuussa. — PuolisoEino Fredrik Miettinen. 1902-1997. Lapsi:Pentti Miettinen.
IV. Helli Inkeri Varis (äiti Birgitta Nygrén,taulu 167). MyöhemminHamunen. Syntynyt 22.7.1909 Joensuu. Kuollut 14.10.1980. — Puoliso noin 1934Toivo Ilmari Hamunen. Syntynyt 11.8.1911. Kuollut 14.3.1979. Lapset:Paavo (1935-1993),LeenamyöhemminFischer, AnnelimyöhemminKarvinen, Maija-Riitta myöhemminKuosmanen, Marjut myöhemminEkroos, Tuula (Kuollut 1949) jaSirpa Hamunen.
III. Pekka Matinpoika Nygrén (isä Matts (Matti) Nygrén,taulu 122). Syntynyt 1.11.1875 Kiihtelysvaara. Kuollut sydäntautiin, haudattu Nygrénien sukuhautaan 30.12.1924 Pyhäselkä, palstaviljelijä. Pekka eli palstaviljelijänä Hammaslahti n:ro 96:ssa. — PuolisoIda Maria Immonen. Syntynyt 29.7.1877. Kuollut 25.4.1954 Pyhäselkä.
IV. Lapset:
Saimi Maria Nygrén myöhemminHirvonen. Syntynyt 27.7.1899 Kiihtelysvaara. Kuollut 25.1.1988. — PuolisoOtto Hirvonen. Syntynyt 3.4.1900. Kuollut 7.12.1961.
Ida Lyydia Nygrén myöhemmin Timonen. Syntynyt 4.12.1902 Kiihtelysvaara. Kuollut 25.12.1980. Idan puoliso oli Arvid Timonen. Ida on haudattu Pyhäselän Nygrénien sukuhautaan muiden sisarustensa tapaan.
Väinö Nygrén. Syntynyt 28.5.1905 Kiihtelysvaara. Kuollut 13.5.1939 Pyhäselkä. Hänet on haudattu Pyhäselän Nygrénien sukuhautaan muiden sisarusten viereen.
Juho Nygrén. Syntynyt 1.5.1907 Kiihtelysvaara. Kuollut 2.8.1965 Pyhäselkä. Juhon puoliso oli Irja Kontkanen. Juho haudattiin Pyhäselän Nygrénien sukuhautaan muiden sisarusten tavoin.
Helmi Nygrén myöhemminLunden. Syntynyt 5.4.1910 Kiihtelysvaara. Kuollut 2.6.1990.
Veikko Nygrén. Syntynyt 7.2.1913 Kiihtelysvaara. Kuollut 7.10.1918 Pyhäselkä.
Viljo Antti Nygrén. Syntynyt 10.7.1915 Kiihtelysvaara. Kuollut 15.4.1989 Kiihtelysvaara. Viljo otti osaa jatkosotaan, mutta haavoittui jo alkuvaiheessa Aunuksen ja Räihän välissä syyskuussa 1941. — PuolisoHelli Ester Kasurinen myöhemminNygrén. Syntynyt 19.7.1921 Kiihtelysvaara. Kuollut 22.8.1978.
Eino Johannes Nygrén.Taulu 172.
IV. Eino Johannes Nygrén (isä Pekka Matinpoika Nygrén,taulu 171). Syntynyt 26.7.1918 Kiihtelysvaara. Kuollut 23.9.1998 Joensuu, työnjohtaja. Eino silmät olivat siniset ja armeijan kantakortin mukaan pituutta oli 182 cm ja painoa 75 kg. Eino astui sotilaspalvelukseen 12.2.1940 ja jatkoi sitä kaksi vuotta keskeytyksettä ja sen jälkeen reservissä. Hänen käytöksensä todettiin hyväksi, samoin ahkeruus ja täsmällisyys, mutta huomiokyky oli tyydyttävä. Varusmieskoulutuksen jälkeen Eino toimi konekivääriampujan apulaisena, kunnes joutui sotilassairaalaan 28.4.1942. Eino sai ylennyksen korpraaliksi 11.11.1941 ja kunniamerkin palveluksistaan 9.1.1942. Jatkosodan aikana hän ehti osallistua Saarivaaran, Petroskoin ja Pertjärven taisteluihin ja viimeksi mainitussa taistelussa hän haavoittui. Sen jälkeen hänet vapautettiin sotilaspalveluksesta. Vuonna 1960 Eino sai toisen kunniamerkin palveluksistaan sodan aikana. Vuonna 1970 Eino Nygrén sai rintamasotilaan aseman. 1990-luvulla Eino osallistui Nygrénien sukutapaamiseen ja oli muutenkin kiinnostunut suvun asioista. — PuolisoAune Kyllikki Pulkkinen myöhemminNygrén. Syntynyt 3.4.1921. Kuollut 9.3.1999. Lapset:Eino-Pekka, Jorma, Raija myöhemminSoininen, Aira, Tuula myöhemminMartikainen, Mairit (Kuollut 1958) jaKirsimyöhemmin Kervinen.
II. Kristina Elisabet Nygrén (isä Carl Nygrén,taulu 1). Syntynyt 5.9.1831 Kiihtelysvaara. Kuollut 28.1.1873 Kiihtelysvaara. Kristina asui Hammaslahdessa nro 42 ja meni naimisiin siellä. Hän muutti lapsensa ja miehensä kanssa syksyllä 1865 Mulon kylään, jossa kuoli talvella 1873 vain 41-vuotiaana. Kuolinsyynä oli lapsivuode. — Puoliso 19.2.1860 KiihtelysvaaraPentti Pentinpoika Väänänen. Syntynyt 4.12.1827 Kiihtelysvaara. Kuollut 4.10.1874 Kiihtelysvaara, torppari. Pentti oli töissä Hammaslahden kylässä avioituessaan Kristinan kanssa ja syksystä 1865 hän asui Mulo 7:ssa. 1860-luvun lopulla hänestä oli tulllut torppari Mulo 7:ssa. Jäätyään leskeksi Pentti meni 7.9.1873 naimisiin Stina Laurintytär Vänskän kanssa, mutta kuoli itsekin jo seuraavana vuonna.
III. Lapset:
Henrik Väänänen.Taulu 182.
Maria Kristina Väänänen.Taulu 183.
III. Henrik Väänänen (äiti Kristina Elisabet Nygrén,taulu 181). Syntynyt 28.7.1865 Kiihtelysvaara, mökkiläinen. Henrik syntyi Hammaslahden kylässä ja kastettiin 10.9.1865. Hänen kummejaan olivat Anders Holopainen ja Kaisa Nygrén. Henrik vihittiin 19.8.1888 Hammaslahdessa Maria Klemetin kanssa. Vuonna 1891 hän muutti vaimoineen Hammaslahden kylän Juha Erosen Rasivaara-tilaan kuuluvaan mökkiin Hammaslahti nro 42. Henrikin ainoa poika kuoli jo lapsena. — Puoliso 19.8.1888 KiihtelysvaaraMaria Klemetti. Syntynyt 24.10.1849.
IV. Lapsi:
Eino Henrik Väänänen. Syntynyt 16.12.1892 Kiihtelysvaara. Kuollut 28.10.1893 Kiihtelysvaara. Eino kuoli 10 kuukauden iässä keuhkokuumeeseen.
III. Maria Kristina Väänänen (äiti Kristina Elisabet Nygrén,taulu 181). Syntynyt 19.8.1869 Kiihtelysvaara, piika. Maija-Stiina syntyi Mulon kylässä ja kastettiin 25.11.1869. Maria jäi orvoksi 5-vuotiaana sekä isän että äidin kuoltua ja äitipuoli Stina Vänskä huolehti hänestä Hammaslahden kylässä 1880-luvulle asti. Vuonna 1889 Maria pääsi ripille. Hän lähti Muloon piiaksi. Mulosta Maria muutti Kontiolahteen 24.5.1891. Siellä Maija-Stina teki piian töitä Jakokosken Kiiskelässä ja Hovilassa sekä Pielisensuun Kukkolassa. Maija Väänänen meni naimisiin 2.6.1895. — PuolisoMatti Antinpoika Turunen. Syntynyt 23.3.1872 Kontiolahti, työmies. Matti oli töissä Pielisensuun kylässä 1800-luvun lopulla.
IV. Lapset:
Maria Turunen. Syntynyt 3.1.1896 Kontiolahti.
Toivo Turunen. Syntynyt 1.4.1897 Kontiolahti.
II. Katariina (Kaisa) Nygrén (isä Carl Nygrén,taulu 1). Syntynyt 11.4.1840 Kiihtelysvaara. Kuollut 12.1.1918 Kiihtelysvaara. loisleski. Kaisa pääsi ripille vuonna 1855. Hän meni ensimmäisen kerran naimisiin 1862 Turusen kanssa, mutta jäi jo kuuden vuoden perästä leskeksi. Ennen toista avioliittoa 1890 hän ehti saada aviottomat tyttäret Riitta Lovisan ja Ida Marian. Vuonna 1880 Kaisa muutti lapsineen Hammaslahdelta Mulon kylään. — Puoliso 1:o 14.9.1862Johan Antinpoika Turunen. Syntynyt 27.4.1838 Kiihtelysvaara. Kuollut 1868 Kiihtelysvaara, renki. Johan asui Hammaslahden kylässä (nro 19 myöhemmin nro 64). — Puoliso 2:o 21.9.1890Antti Matinpoika Pitkänen. Syntynyt 3.2.1840 Kiihtelysvaara.
III. Lapset:
Maja Stina Nygrén. Syntynyt 27.3.1860 Kiihtelysvaara. Kuollut 30.1.1863 Kiihtelysvaara. Maja kuoli tuhkarokkoon.
1: Johan Turunen. Syntynyt 21.10.1863 Kiihtelysvaara.
1: Kaisa Maria Turunen. Syntynyt 24.7.1865 Kiihtelysvaara. Kuollut 12.6.1866 Kiihtelysvaara. Kaisa kuoli hinkuyskään.
1: Karl Turunen. Syntynyt 1.5.1867 Kiihtelysvaara.
Riitta Lovisa Nygrén. Syntynyt 4.2.1873 Kiihtelysvaara, piika. Riitta sai kaksi aviotonta tytärtä: Kaisa Marian ja Saimin.
Ida Maria Nygrén.Taulu 185.
III. Ida Maria Nygrén (äiti Katariina (Kaisa) Nygrén,taulu 184). Syntynyt 29.3.1876 Kiihtelysvaara, loinen. Ida Maria sai kaksi aviotonta poikaa:
IV. Lapset:
Eino Nygrén. Syntynyt 6.12.1896 Kiihtelysvaara. Kuollut 14.10.1976 Pyhäselkä. — PuolisoAlma Kemppainen myöhemminMustonen myöhemminNygrén. Syntynyt 6.2.1905. Kuollut 10.4.1986 Pyhäselkä.
Juho Nygrén. Syntynyt 1901 Kiihtelysvaara. Kuollut 1931 Pyhäselkä.